Opetussuunnitelmat

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän perusteet 2017

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusteet 2017

Opetushallitus päätti 20.9.2017 taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteista kaikille taiteen perusopetuksen yhdeksälle taiteenalalle: arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, tanssi, sanataide, sirkustaide ja teatteritaide. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten näiden perusteiden pohjalta laatimat opetussuunnitelmat astuivat voimaan 1.8.2018 ja myös ennen tätä päivämäärää opintonsa aloittaneet siirtyvät uusien opetussuunnitelmien piiriin viimeistään 31.7.2021.

Opetussuunnitelman perusteiden taustaa

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa lähtökohtana on, että kaikilla on mahdollisuus valitsemansa taiteenalan taitojen kehittämiseen.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet rakentuvat kuvatulle arvoperustalle ja tietynlaisille taitotiedon-, oppimis- ja ihmiskäsityksille. Perusteiden laadinnan lähtökohtana ollut oppimiskäsitys on kuvattu perusteiden yleisessä osassa. Ymmärrys taiteenalan taitotiedoista on tulkittavissa taiteenalakohtaisesta osuudesta. Perusteiden ihmiskäsityksen analysointi edellyttää paneutumista etenkin niiden yleisiin osuuksiin, arvoperustasta arvioinnin linjauksiin ja etenkin oppimiskäsitykseen.

Arvoperusta

Opetussuunnitelman perusteiden arvoperustassa todetaan, että taiteen perusopetus rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Jokainen ihminen on ainulaatuinen ja arvokas sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuulluksi tulemista, eli kaikilla pitäisi olla mahdollisuus keskusteluun, ajatusten vaihtoon ja mielipiteiden esittämiseen. Kuulluksi tuleminen on myös sitä, että opettaja ottaa huomioon opetuksessa oppilaan lähtökohdat. Jokaisella oppilaalla on oltava mahdollisuus kasvaa ihmisenä riippumatta esimerkiksi sukupuolesta tai kulttuurisesta taustastaan.

Oppimiskäsitys

Arvoperustan hengessä oppimiskäsityksen kuvauksessa todetaan, että oppilas on aktiivinen toimija. Opettajan ohjaa oppilasta asettamaan oppimiselleen osatavoitteita ja toimimaan niin, että oppilas voi saavuttaa tavoitteet. Perusteiden oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi, jossa aistien käyttö ja aistienvarainen havainnointi, kokemukset, ajattelu ja kehollisuus limittyvät toisiinsa. Oppiminen on toimintaa, jossa oppilaan itsensä on oltava aktiivinen. Opettajan tehtävänä on ohjata oppimisprosessia oikeaan suuntaan, kannustettava oppilasta ja annettava oppilaalle oppimista eteenpäin vievää palautetta ja arviointia.

Opettajan tiedonkäsitys

Jokaisella opettajalla on ymmärrys opettamastaan taiteenalasta, sen taitotiedosta, käsitteistä ja niiden suhteista toisiinsa. Tätä ymmärrystä kutsutaan opettajatutkimuksessa opettajan tiedonkäsitykseksi. On tärkeää, että opettaja on tietoinen taitotietoa, oppimista ja ihmistä koskevista käsityksistään. Ne muodostavat pedagogisen ajattelun ja toiminnan perustan. Käsitysten tiedostaminen antaa mahdollisuuden omien ajattelu- ja toimintatapojen havainnointiin ja kehittämiseen työuran aikana.

Ihmiskäsitys

Ihmiskäsityksellä tarkoitetaan käsitystä siitä, mikä ja millainen ihminen on. Voi esimerkiksi pohtia, ovatko kaikki ihmiset toistensa kaltaisia luonnonolentoja, kehittyykö ihmisen minä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, onko ihmisellä tietty minä kaikkine ominaisuuksineen jo syntyessä, vai onko hänen valinnoillaan tai kokemuksillaan ratkaiseva merkitys minuuden kannalta? Mikä on silloin koulutuksen ja opetuksen merkitys eri katsantokannoissa?

Ihmiskäsitys vaikuttaa muun muassa siihen, miten ihmiset kokevat toisensa ja miten he asettuvat vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Arvot, uskomukset, tiedot ja vallitseva kulttuuri muovaavat ihmiskäsitystä ja ihmiskäsitys puolestaan toimintaa. Opetuksessa ihmiskäsitys ilmenee erityisesti opettajan pedagogisessa toiminnassa, vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa ja esimerkiksi opettajan tavassa antaa palautetta.

Poimintoja oppilaitosten opetussuunnitelmista eri taiteenaloilta (päivittyy)

Arkkitehtuuri

Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki

Kuvataide

Keravan kuvataidekoulu

Helsingin kuvataidekoulu

Käsityö

Jyväskylän käsityö- ja muotoilukoulu
Käsityö- ja muotoilukoulu Näppi

Mediataiteet

Käsityökoulu Robotti

Musiikki

Lapin musiikkiopisto

Helsingin konservatorio